Pihla-prinsessa saapui taloomme! elikkäs laumaamme saapui sulostuttamaan Kielon tyttären Terrin, tytär Pihla! Liljan pentujen syntyessä 2,5 vuotta sitten tuntui, ettei silloin vielä mahtunut kolmatta koiraa taloon (asuin pienessä kerrostalokaksiossa). Aina kuitenkin olen halunnut jatkoa Kielosta, ja Liljan jäätyä tyhjäksi nyt syksyllä, ja koska olen aina tykännyt Terristä, tuntui luontevalle ottaa jälleen pentu Anna-Liisalta. Ja nyt siis on pieni musta tyttö tullut sulostuttamaan elämäämme! Kielo sai siis muutaman päivän myöhässä ihanan 7-vuotissyntymäpäivälahjan. (Liekö Kielo tosin samaa mieltä, kun Pihla heti yritti tissille ;))

Alla muutamia kuvia Pihlasta

 Eka ruokailu omassa kotona

 Linné leikittää tiitiäistä

Viikonloppuna sitten toivottavasti tiedossa seisontakuvia!

Lilja-pentueen isä Mortti on testattu terveeksi (Normal/Clear) EICn suhteen. HIENO JUTTU!!! Tämä siis tarkoittaa, ettei yksikään pennuista tule sairastumaan kyseiseen sairauteen, vaan ovat korkeintaan kantajia (Lilja on kantaja) ja kantajat eivät siis saa kohtauksia! Mielenkiinnosta, jos joku haluaa testata koiransa, olkaa minuun yhteydessä, niin voin neuvoa enemmän. Mutta Lilja-pentueen koirat ovat siis statukseltaan joko terveitä tai kantajia :)

Valitettavasti tänä syksynä meillä ei olekaan odotettavissa pentujen tassujen töminää... Ehkäpä sitten ensi keväänä...

Meille on tulossa pentuja! Elikkäs viisi viikkoa sitten vierailimme Liljan kanssa Saskian Akelan, eli tuttavallisemmin Ke, luona positiivisin seurauksin :) Viikko sitten jo alkoi näkyä merkit päälle päin ja nyt on selvästi masu alkanut kasvaa, eli pikkulabradoreja odotetaan syntyväksi 4 viikon kuluttua meidän talouteen!!! Ihanaa!

Kiitos Minnalle, Ken omistajalle, kyydityksestä rautatieasemalta ja -asemalle! Meillä oli vaiheikas kotimatka, juuri samaisena iltana oli tavarajunaonnettomuus etelä-Suomessa, minkä seurauksena emme saaneet istua rauhassa junassa Liljan kanssa, vaan matkustimme yhdellä junalla Hämeenlinnaan, sieltä linja-autolla Tampereelle, mistä toisella junalla Ouluun ja vihdoin Oulusta kolmannella junalla Rovaniemelle! HUH HUH, sanon minä! Olin varmuuden vuoksi ottanut tavaraa mukaan useamman päivän reissua varten, mutta kun nuorella parilla hommat onnistuivat saman tein, lähdin heti takaisin pohjoista kohden, vapauttaakseni koiranhoitajat (Kielo ja Linné olivat hoidossa) kesäloman viettoon. Linja-autot oli ahdettu AIVAN täyteen, Lilja joutui siis makaamaan keskellä käytävää, ihmisten hyppiessä ylitse. Eräs nainen minulle tuumasi, että "Ei näytä tuo sun matkatoveri paljon kulkuvälineen vaihdosta välittävän, on vissiin ennenkin matkustanut?". Jolloin minä huomasin, että niin, eihän se Lilja ole ennen linja-autossa ollutkaan, mutta eipä tuo tosiaan paljon nukkumista estänyt, veti täysillä unta palloon! :) Kuvakin todisteena kamerassa, liitän sen myöhemmin tähän! Kyllä on vaivatonta matkustaa noin hyväluonteisen koiran kanssa, ei voi muuta sanoa! Samoissa kulkuvälineissä alkumatkalla, Tampereelle asti, oli epävarma sekarotuinen, joka murisi ja ärisi Liljalle vähän väliä. Lilja vain aina katsoi ihmeissään, et mikähän tuollakin on ongelmana ja jatkoi nukkumista! :)

Vielä kerettiin myös Kemin näyttelyssä käydä ennen masun näkymistä, Lilja sai EH:n eli erittäin hyvän ja voitti käyttöluokan, olisi voinut mennä paremminkin, mutta mamma ei halunnut esiintyä tällä kertaa pätkän vertaa Anna-Liisan kanssa, ryhti parani heti minun luokse päästyään! Kielo-mummeli taas vetäisi TODELLA hienosti, eli valioluokan ensimmäinen ERInomaisella arvosanalla, seuraten vielä Paras Narttu 1 ja Rotunsa Paras!!!!! Sitten näyttelyn jälkeen mummeli päätti aloittaa järkyttävän karvanlähdön, elikkäs näyttelykehät saavat olla meidän poppoon puolesta rauhassa nyt useamman kuukauden, Kielon kasvatellessa karvaa, Liljan pentuja ja Linnén runkoa! :)

Käytiinpäs tyttöjen kaa matkailemassa junalla Oulussa, on se helppoa kolmen isonkin koiran kanssa matkustaa junassa, kun kaikki ovat tottuneet junamatkustukseen! Tytöt nukkuivat koko matkan Rovaniemeltä Ouluun. Sitten Oulussa pääsimme isäni kyydillä Paulan (kennel Cimramin) luokse. Siellä Paula oli kotipihallaan kaikkien omien ja lainakoiriensa kanssa (7kpl!) ja me vain laitettiin suorilta koko minun poppoo sinne Paulan koirien joukkoon, tuloksena... ei niin yhtikäs mitään ongelmaa!!! Täytyy todeta, että tervepäisiä koiria molemmilla!!! Kävimme myös treenaamassa ja ulkoiluttamassa koiria, autoon survominen oli hieman hankalaa ja päädyttiinkin yksi koira sentään jättämään kotiin. Hiekkakuopille tuli vielä kolme Paulan kasvattia, olihan kyl hienon näköistä, kun 4 kiharanpentua, 3 labradoria ja 5 aikuista kiharaa juoksee metsässä ja hiekkakuopilla kaikki sulassa sovussa! Kiitos vielä kerran Paulalle majoituksesta ja treenivinkeistä! Ohessa kuva Kielosta, kiitos Paulalle Kielon esittämisestä, että saatiin MVA-kuva! :)

Lauantaina lähdin sitten omien koirieni kanssa serkkuni Jennin lakkiaisiin. Koirat viettivät päivän kuistilla juhlijoiden ihailtavina, jälleen: ei mitään ongelmia, tytöt nukkuivat pääosin, osan aikaa kerjäsivät herkkuja ja kävivät taluttamassa lapsia, koska lienee turha edes esittää, et lapset olis taluttaneet koiria ;) Alla kuva Jennistä kissansa Rontin kanssa